Kasveja

Viime syksynä laitoin talvivalkosipulin kynsiä halkinaiseen ämpäriin ja kellariin. Ne talvehtii tosi hyvin ulkona, mutta yleensä ne on keväällä kateissa, vaikka ne aloittavatkin kasvunsa aikaisin keväällä. Nämä aloittivat kasvunsa heti joulun jälkeen ja kavoivat pitkät kalpeat versot. Ei niitä keskellä talvea voinut mihinkään valoon siirtää, kun ei ollut valoa. Nyt ne ovat olleet jo kuukauden verran ulkona. Kellarissa kasvaneet kalpeat verot kärsivät, osa kuivui, osa sinnitteli itseensä lehtivihreää. Nyt sanko näyttää tältä.

 Nämä valkosipulin kynnet ovat ruokakaupasta. Tökein vaan muutamia pikku ruukkuihin, kun olivat alkaneet kasvaa, ennen kuin ehdein syödä niitä.

 Mummun pöydällä kukkineen ja haisseen Aaronin sauvan laitoin multaan. Ei kovin kaunis?

Kliivia lopettelee kukintaansa. En odottanut siltä kukintaa ollenkaan, koska jaoin Mummun vuosia samassa ruukussa kasvaneen kliivian aika rajuin ottein vuosi sitten. Osat lähti hyvin kasvuun ja yllättivät nupuillaan helmikuun lopulla. Nyt kukinta on ohi. Kaipaavat lannoitusta ja paljon valoa, nyt en vaihda ruukkuja, saavat olla rauhassa.

Sain krysanteemin. Hyvä raikas väri. Pidän keltaisesta ja keltaisista kukista, ainakin ruukkukasveista ja syksyn kukkijoista, en niinkään leskenlehdistä, voikukista ja leinikeistä, joita luomuviljelijällä riittää.