En muista mitä olen tänne aikoinaan kirjoitellut.
Menen eteenpäin.
Olen voinut vaihtaa mielipiteitäni.
Kaikesta huolimatta muistelen vanhoja.
Ne asiat pitää hyväksyä, joihin ei voi vaikuttaa. Kesä meni jo!
Vielä on lokukuun kukkia. Katselen niitä.
AR
Nyt iski into liimata vanhan kirjan sivuja kaksi yhteen vedellä lantraamallani Erikeeperillä ja sitten sutata sivuja akryylimaalilla sillä mielellä, että siihen päälle teen jollakin sekalaisella sekatekniikalla, kuvia tai kuvioita. Jopa tekstiä.
AR
Tänään en kerännyt sieniä metsässä, siellä on sentti lunta, keräsin pakastimesta pikkupussit pikkurouskuja ja keitin pikkelssin. Ei sitä paljoa tullut, mutta riittävästi kahdeksi päiväksi: jouluaatoksi ja joulupäiväksi. Vuosi sitten ei ollut ollenkaan, ei ollut syksyllä kangasrouskuja, eikä muitakaan rouskuja. Nyt ei ole paljoa, mutta on kuitenkin.
En kyllä yhtään ymmärrä miksi tänä vuonna oli niin vähän sieniä. Lämpöä ja kosteutta oli niin paljon, että olisi kuulunut olla metsä täynnä herkkuja ja myrkkyjä, rouskutatteja ja madonlakkeja. Oli sieniä, mutta minusta olosuhteisiin nähden vähän.
A-LR
