Ennen
piti olla reippaasti kansainvälinen ja tervehtiä halaten, eikä kylmän kalsea
suomalainen, joka hädin tuskin uskaltaa kätellä.
Nyt
ei saa halata, ei edes kätellä. Heilutetaan kättä vaan kolmen merin päästä.
Ennen
kuului käyttää julkisia kulkuneuvoja, jos vain oli mahdollisuus, täällä metsässä
se on aika kaukainen ajatus.
Nyt
ei mennä bussiin, junaan, ratikkaa tai metroon, vaan parasta on ajaa omalla
autolla, mikä vielä muutama viikko sitten oli lähes ympäristörikos.
Ennen
kuului lentää, aina hienompaa mitä kauemmaksi. Sivistyneen ihmisen merkki oli
muutama lentäen tehty lomamatka vuodessa. Ne olivat moukkia maalaisia, jotka
eivät kyenneet lähtemään lentelemään.
Nyt
ei lennetä. Sitten kun uskalletaan lähteä bunkkerista ulos, mennään
kansallispuistoon pitkospuille.
Ennen
kuljettiin tungoksessa kaupan hyllyjen välissä hypistelemässä ja rapistelemassa
tavaroita, käänneltiin niitä ja katseltiin, kokeiltiin.
Nyt
saat murhaavia katseita, jos kaupassa kosket tuotteeseen, jota et kuitenkaan laita
kärryysi. Kaupoissa on niin vähän asiakkaita, että turvaväli on helppo pitää.
Ennen
kaupassa hyörittiin pareittain tai sakilla tai koko perhe yhdessä. Nyt sinne
mennään yksin.
Ennen
mentiin töihin, matkaan meni puolituntia tai kokotunti, sama palatessa. Nyt
tehdään töitä kotona tai sitten ei enää tehdä mitään. Ne, jotka tekevät töitä
tekevät niitä ilman entisen ajan työaikalakeja väsyksiin ja uuvuksiin asti.
Ennen
kuului istua sakilla syömässä ja juomassa, pitämässä hauskaa.
Nyt
niitä paikkoja sanotaan viruslingoiksi ja ne on suljettu. Nyt kuuluu syödä ja
juoda yksin tai kaukana toisista ihmisistä ja kotona pysyen.
Ennen
kaikki kunnon kansalaiset kävivät salilla hikoilemassa ja hallissa uimassa.
Nyt
ne paikat ovat kiinni ja ihan hyvin voidaan juosta ja kävellä pitkin metsiä ja
puistoja kaukana toisistamme. Television edessä voi voimistella sen sijaan,
että löhöisi sohvalla.
Ennen
oli sivistynyttä käydä teatterissa ja omistaa museokortti. Ehkä nytkin olisi,
mutta ne paikat on kiinni.
Minulle
nämä voimassa olevat rajoitukset eivät paljoa vaikuta, päinvastoin, nyt ei
tarvitse suunnitella mitään menemisiä, kun kaikki on kiinni. Yleensä mun
suunnitelmat jää ärsyttävästi suunnittelun asteelle. Kaupassa meiltä käydään
nyt korona-aikana harvoin, suunnilleen joka toinen viikko. Jos tätä jatkuu
kuukausia, niin sitten tulee ehkä tarve käydä jossakin erikoisliikkeessä, mutta
kyllä tässä kesä menee entisillä vaatteilla, mutta syksyllä voi tarvita jotakin
lämmintä, on sitten jo vaatteet kulahtaneita.
Kansalaisopisto
loppui vähän suunniteltua aikaisemmin, tai loppu vedettiin etänä. Se ei ollut
suuri puute, mutta sunnuntain messua alan kaipaamaan. Kyllähän jumalanpalveluksia
näkyy ja kuuluu netistä, radiosta ja telkkaristakin, mutta siinä asiassa kaipaan
paikanpäälle pääsemistä ja Herran Pyhää Ehtoollista.
Näkee
nyt sitten, että miten hallitus lähtee rajoituksia purkamaan ja mitä siitä
seuraa. Mielenkiintoista.
Möö, vaan ja pöö. Päivä se oli tänäänkin, vaikka kylmä, eikä aurinkoakaan
paljoa näkynyt.
Koronakiltisti ollaan kotona ja käydään ulkona, jos tarjetaan.
Pysykää koronattomina.
A-L R
