Lupauduin Farmille töihin

Menin sovittun aikaan mielenkiinnolla ja avoimin mielin Kuoppalaan. Myönsin itselleni, että en tiedä mitään elokuvatuotannosta ja tiesin, että aikaa oli vähän sekä minulla tunteja kellotaulussa että allakassa päiviä ennen kuvausten alkua. Sinne tuli ensin Poku Kiikoisista ja sitten tuotantotiimiä Helsingistä, esittelivät itsensä, saatan muistaa muutaman etunimen, mutta heitä oli monta ja myöhemmin tuli taas uusia nimiä, vain pari kolme heistä tulin tuntemaan. Tunnelma oli hauska ja leppoisa, pikkasen huumoriakin oli mukana. Harri naljaili polkupyörästäni jossa lukee: Valtra, MTK-bonus 2012. Vähitellen kilpailun ykstyiskohdat alkoivat valjeta ja se miten kasvit kuuluisivat formaattiin.

Kierrettiin koko alue, ei siinä mitään yllätyksiä ollut, sillä olinhan käynyt siellä muutaman kerran silloin kun se oli matkailukohde. Tokihan se oli aivan erilainen, kuin silloin, kun 1970-luvulla poikettiin Erkkilän Heikillä käymässä. Isäni oli ollut nuoruudessaan tuttua Erkkilän lasten kanssa ja myöhemminkin puhui heistä paljon. Lapsuudessani varsinkin jutut Erkkilän suihkulähteestä olivat mielenkiintoisia, että vanhaan aikaan Kauvatsalaisessa pihassa oli ollut suihkulähde. Se talo oli silloin Erkkilä, eikä mikään Kuoppala, vaikka kai Kuoppala on oikein vanha nimi.

Kun päästiin kasvimaan kohdalle, siinä oli kolmisen aaria kovan näköistä savimaata, josta törrötti sieltä täältä juolavehnän juuria. Päättelin, että siitä oli kynnöstä ajeltu tasausäkeellä tai perälevyllä. Myöhemmin selvisi, ettei sitä maata ollut kynnetty, tasattu vaan sen jäljiltä, kun siinä oli ollut rakennustarvikkeita varastossa. Kauemmaksi metsän suuntaan oli kylvetty viljaa.

Sanoin, että siihen voi tehdä kasvimaan, jos olis maata. He lupasivat hankkia maata ja kysyivät vinkkiä mistä sitä saisi, heitin hakusanaksi Isotalo.

Mulla oli jo kiire sen kasvimaan kanssa, olihan jo toukokuun loppu, eikä ollut edes maata ja jos heinäkuun puolivälissä alkaisi kuvaukset, heillä taas ei ollut mitään kiirettä, kunhan tässä keväällä, saadaan kylvettyä, kesään on vielä aikaa.

Siellä oli myös vähän muitakin kasvijuttuja kuin kasvimaa. Piti saada yrttimaa, se koon piti olla 3x4 metriä ja kohta näytettiin tarkasti, siitä kohtaa olisi hyvä kuvata.

Sitten oli pieni kivikko, jonka kivet olisi pitänyt saada piiloon. He ehdottivat jotakin matalaa rönsyilevää kasvia, kuten amppelimansikka. Yksi peitettävä oli laavu, koska se ei saa näkyä kuvauksissa, eikä sitä sovi purkaakaan. Siihen tehdään aita eteen ja siihen aitaan pitäisi saada joku köynnös, sellainen joka kasvaa nopeasti, tarttuu kiinni aitaan, ei näytä millekään, ei ole minkään muun värinen kuin vihreä, eikä kuki, mutta peittää laavun näkymisen. Olipa yksinkertainen pulma. He ehdottivat humalaa. Huh, siis voiko nyt istutettu humalantaimi peittää yhden laavun näkymisen puolentoista kuukauden kuluttua. Lupasin miettiä asiaa, ja humala olisi hyvä jos se olisi istutettu viisi vuotta sitten.