sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Juhannuksen päiväkirja 3.


23.6, juhannuspäivä

Heräsin 4.15, ovipielessä oli Jukan kengät, pöydällä tyhjä kaakaomuki ja takkahuoneen ovi oli kiinni, Jukka oli siis tullut jo. Minulla ei ollut mitään ennakkoarviota hänen aikatauluistaan, ehkä maanantaina olisin kaipaillut. Taivas ei ollut aivan selkeä. Kävin vessassa ja menin takaisin nukkumaan. Herätyskello soitti 6.50. Hopon lauma näytti nukkuvan lähellä rantaa väliaidan vieressä. Päätettiin, että tänään aamulla ei tarvita puuroa. Erkki keitti kahvit ja luki eilistä Satakunnan Kansaa. Painoin 78 kg. Join mukillisen teetä, söin pienen hillomunkin. Radiosta tuli edelleen Juhannusjuna, se ei ollut vielä Rovaniemellä, kun lähdettiin ulos, oli merisää kesken.

Käki kukkui aivan lähellä, kyyhkynen oli kauempana, fasaani lähti aivan läheltä. Söin maantien ojasta kaksi mäkimansikkaa, ne maistui pakokaasulle. Pihatossa lehmä sanoi Erkille möö. Tarkistin Hopon lauman aidan, ehjältä näytti. Ja sakki lepäsi rennosti auringonpaisteessa, Hopo oikeaoppisesti lauman keskellä. Taivaalla oli sekalaista nuorta pilveä, se enteilee lähestyvää sadealuetta. Peipponen visersi urakalla. Västäräkki istui mummulan katon harjalla ja tietysti visersi. Sähkökaapelilla oli viisi haarapääskystä, varmaan jo tämän kesän poikasia. Konehallin varpusetkin olivat ulkona saarnessa. Muuten sitten olikin hiljaista, vain Erkin käynnistämän vesipumpun ääni kuului Isoltasuolta. No, meni tiellä yksi punainen lava-auto ja taivaalla iso suihkukone pohjoisesta etelään.

Kauvatsanjoki: kuva laitumesta alavirtaan ja ...

 ylävirtaan.

Inari-hieho on sitä mieltä, että olen epäsiisti, naama pitäisi nuolla puhtaaksi, vaatteet kans, hiusten imeskely kuuluisi myös tehdä. Ja mikä on tuo musta vehje??

 Iniö-hieho taas sulattelee rauhassa, turha vaiva nousta ylös.

Ja pilvet näytti tällaisilta.





Kello on nyt 8.45, Erkki tuli, käynnisti mun tietokoneen, kun omansa on Jukan sängyn vieressä, minä kirjoitan tällä läppärillä nyt. Mitähän me nyt keksitään tehdä? Vai mentäiskö takaisin nukkumaan? Olisko jotakin siltä väliltä? Hopon lauma on herännyt, ei näy yhtään valkoista päätä, kaikki ovat häntä tänne päin siis pää joelle päin, menevät matkalla syöden rantaan juomaan. Nyt on jo etelässä yhtenäistä pilveä. Nyt pitää kastella ruukkukasvit. Join kaksi mukillista teetä ja söin ruispalan.


*

Kello on 11, taivas pilvessä, aurinko ei ole paistanut tuntiin, kuuntelin radiosta kansanlauluisen jumalanpalveluksen ja samalla kasasin eilisen päiväkirjani kasaan. Nukkuuko täällä kaikki muut, siis Jukka ja Erkki, on niin rauhallista!…Ei, vain Jukka nukkuu, Erkki on varmaankin mennyt ulos? Kävi taas Isollasuolla katsomassa aatun laumaa.

*

Erkki söi uusia perunoita sillin kanssa, Jukalle tein broilerrisoton ja itse söin ruisleivän kanssa paistettua munaa, no söin mää yhden perunan. Kävin mummulla, vein eilisen Satakunnan kansan. Mummu oli parhaillaan lukemassa sukututkimusta äitinsä suvusta, pohti kopioiden huonoa laatua ja sitä miten paljon uusimpia teidossa olevia asioita on kirjoittamatta muistiin. Sitten pohdittiin euron tilaa ja sitä miten perussuomalaiset kiskotaan tilille jokaisesta sanasta mitä sanovat, vaikka suomalaisesta työstä. Mummu luki lehteä ja minä selailin sukututkimusta. Pohdittiin millainen juhannus oli ennen, me ei keksitty muuta vanhan-ajan juhannusruokaa kuin uudet perunat voin kanssa, uusi sillikin tuli vasta myöhemmin, vasikantanssia tehtiin kun lehmä poiki aina niin ei käynyt juhannuksena, juoksutinjuustoa tehtiin juhannuksena, mutta sitä oli muulloinkin, ennen pakastimia juhannus oli lihatonta aikaa eikä ollut myöskää jäätelöä ja makkaraa alettiin paistaa vasta 1970-luvun puolivälissä. Mutta juhlia ja tapahtumia juhannuksena oli paljon.

Sitten kävin valmistelemassa kasvikoppini tyhjennystä ulos omenapuun alle, Erkki tulee auttamaan isompien ruukkujen nostelussa, kun on ensin käynyt tarkistamassa Ilolan lämpökeskuksen toiminnan. Vähän univajeinen olo, vaikkei tässä kokonaisia öitä ole valvottu. kello on puoli 3. Ilmatieteen laitoksen mukaan seuraavana viitenä päivänä ei lämpö nuose kahteen kymppiin ja sää on vaihtelevan sateista.

*

Sitten en enää jaksanut mitään, kuin katsoa Pekkoa ja muuta mihin ei tarvita aivoja. Samalla syötiin pussillinen perunalastuja kolmeen pekkaan.
Pikkuserkku oli telkkariuutisten tanssikurssi haastateltava, en olisi tuntenut ilman nimeä, ei olla koskaan tavattu tai sitten vain kerran hautajaisissa joskus 1970-luvulla. Menin nukkumaan 21.30.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti