Kurpitsat ovat siitä mukavia, ettei ole syksyllä kiire säilömään, vaan ne säilyvät jouluun, pääsiäiseen ja hyvin vappuunkin, juhannuksen kanssa on monesti vähä niin ja näin. Syömme nyt pikkelssiä, jonka keitin 25.1.-25.
Nyt sain isoimman kurpitsani käsiteltyä. En tiedä paljonko se painoi, mutta en jaksanut nostaa sitä, mies joutui kantamaan käskystäni.
Siemenet pitää ottaa talteen ja kuivata, vaikka en tiedä mitä niillä voisin tehdä.
Ja kun pikkelssiä oli tarpeeksi, keitin loput palat soseeksi, jonka pakastin. Siitä keitän keittoa, leivon piirakkaa ja sämpylöitä.
Eikä ne tässä olleet, kolme kurpitsaa odottaa. Ehkä sitten ensi vuonna teen niistä jotakin.
A-LR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti